Mehiläinen kuolee pistettyään, koska sen suoli repeää irti pistimen mukana. Ampiainen sen sijaan voi pistää monta kertaa, ja sen pistosta jää usein merkiksi pieni reikä piikin sijaan.
Sisällysluettelo
Mehiläinen kuolee pistettyään, koska sen suoli repeää irti pistimen mukana. Ampiainen sen sijaan voi pistää monta kertaa, ja sen pistosta jää usein merkiksi pieni reikä piikin sijaan.
Miksi mehiläinen kuolee kun se pistää?
Mehiläinen kuolee pistettyään, koska sen suoli repeää irti pistimen mukana. Ampiainen sen sijaan voi pistää monta kertaa, ja sen pistosta jää usein merkiksi pieni reikä piikin sijaan.
Miten mehiläinen kuolee?
Mehiläisen myrkky sisältää feromonia, joka houkuttelee paikalle lisää mehiläisiä. Pistokohta kannattaakin pyyhkäistä esimerkiksi piharatamon lehdellä tai desinfiointiaineella, jotta feromoni hälvenee. Mehiläinen kuolee pistettyään, koska sen suoli repeää irti pistimen mukana.
Mitä tehdä käyneelle hunajalle?
Hunajaa voi halutessaan käyttää esimerkiksi leivontaan, eli se ei ole myrkyllistä. Purkin päältä voi kuoria pois käyneen hunajan. Käynyttä hunajaa ei silti kannata laittaa elintarvikkeisiin, joissa hunajan oikea maku on tärkeä, sillä etikkainen maku voi tulla ruuista läpi.
Onko mehiläinen vaarallinen?
Mehiläiset pistävät harvoin, vain silloin kun ne kokevat itsensä tai pesänsä uhatuksi. Mehiläisen pistäessä ihmistä sen piikki ja myrkkyrauhanen jäävät yleensä ihoon kiinni. Rauhanen jatkaa myrkyn pumppaamista pistokohtaan, joten on tärkeää raapaista piikki pian pois.
Miksi mehiläinen kuolee?
Mehiläinen kuolee pistettyään, koska sen suoli repeää irti pistimen mukana. Ampiainen sen sijaan voi pistää monta kertaa, ja sen pistosta jää usein merkiksi pieni reikä piikin sijaan.
Miksi mehiläinen kerää siitepölyä?
Mehiläiset keräävät siitepölyä kukista toukkiensa ravinnoksi. Ne kuljettavat sen pesään takajalkojensa siitepölyvasuissa. Mehiläishoitaja voi kerätä siitepölyä pesään asetettavalla keräimellä, johon siitepöly tippuu mehiläisen palatessa pesään.
Mitä mehiläisen pistoon?
Mehiläisen pistosta aiheutunutta paikallista reaktiota – pistokohdan punotusta, turvotusta ja kutinaa – voi hoitaa kylmällä kääreellä ja kortisonivoiteella. Oireet häviävät usein muutamissa tunneissa tai vuorokaudessa. Jos paikallisreaktio on voimakas, voi lisäksi ottaa antihistamiini- tai kortisonitabletin.